Sinilevät

Sinilevää eli syanobakteeria esiintyy luonnostaan kaikissa vesistöissä. Esiintymät ovat yleisiä keski- ja loppukesällä sekä alkusyksystä. Sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä.

Vaikka vain noin puolet sinilevistä on myrkyllisiä, sinileväiseen veteen pitää aina suhtautua kuin se olisi myrkyllistä. Myrkyllisyyden voi todeta ainoastaan tutkimalla näytettä.

Sinilevän tunnistaminen

Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä hippusina. Tyynellä säällä sinilevä muodostaa veden pinnalle harsomaisen vihertävän kalvon. Runsas sinilevämassa puolestaan värjää veden vihertäväksi ja muistuttaa vihreää maalia tai kellanvihreää hernerokkaa veden pinnassa tai rannassa. Kuivuessaan sinilevämassa voi muuttua sinivihreäksi tai jopa turkoosiksi. Sinilevä haisee maamaiselta, homeiselta ja tunkkaiselta.

Jos epäilet, että vedessä on sinilevää

• Levän värjäämässä vedessä ei pidä uida. Myös vesiurheilua, kuten vesihiihtoa kannattaa välttää, koska pärskeiden yhteydessä myrkyllisiä aineita voi joutua hengitysteihin/suuhun.
• Huolehdi etteivät lapset pääse rantaan voimakkaan kukinnan aikana. Myös eläimille sinilevä on myrkyllistä.
• Vettä ei saa käyttää juoma-, pesu-, eikä löylyvetenä.
• Sinilevämyrkyt eivät häviä keitettäessä. Lisäksi ne höyrystyvät kiukaalla hengitysilmaan.
• Jos havaitset levää vesistössä, ilmoita siitä eteenpäin ottamalla yhteyttä paikkakunnan ympäristöasioista vastaavaan henkilöön.

Helppo levätesti on laittaa juomalasi täyteen järvivettä: jos näytteessä näkyy vihertäviä hippuja, jotka eivät painu pohjaan, kyseessä on sinilevä.

Sinilevän aiheuttamat oireet

• Yleensä oireet ovat lieviä; ihon punoitusta ja kutinaa sekä silmä- tai nenäoireita, flunssan kaltaisia oireita.
• Muita oireita voivat olla pahoinvointi ja ripuli. Sinileväistä vettä nielleen oireet voivat muistuttaa tavallista vatsatautia.
• Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta. Vatsaoireet voivat kestää 1 – 2vrk.
• Vakavammat myrkytysoireet ovat onneksi harvinaisempia vakavia oireita ovat mm. keuhkokuume, harha-aistimukset.

Jos oireita ilmenee

• Pese iho ja silmät huolellisesti runsaalla puhtaalla vedellä.
• Ensiapuna pahoinvointiin voit ottaa hiilitabletteja.
• Myrkytystietokeskuksesta saat neuvoja ja toimintaohjeita. Se päivystää ympäri vuorokauden, puhelin 09-471 977 tai 09-47 11 (vaihde).

Lähteet: THL, Ympäristökeskus, Duodecim, Myrkytystietokeskus

Luonnonveden saastuminen

Vesien saastumisella tarkoitetaan vesimuodostumien, kuten järvien, jokien, merien tai pohjaveden saastumista. Saastuminen vaikuttaa alueen kasveihin ja eliöihin yleensä haitallisella tavalla.

Veden saastumista tapahtuu kun saasteita päästetään suorasti tai epäsuorasti kulkeutumaan vesimuodostumiin siten, että niistä ei ole poistettu haitallisia yhdisteitä. Kyseessä on yksi vakavimmista uhista ihmiselle sekä ympäristölle:

• noin 25 prosenttia maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi
• noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä
• epäpuhtaan juomaveden käytön seurauksena joka päivä kuolee noin 6 000 ihmistä

Saastuneen veden sairaudet

Saastuneen veden sairauksia on mahdollista saada aina, kun nielee saastunutta vettä, esimerkiksi uidessa tai juodessa vettä. Tämän lisäksi niitä saattaa saada myös syömällä saastuneita mereneläviä, kuten kaloja. Joistakin ihmisistä saattaa tulla taudinkantajia, ja he voivat tartuttaa tauteja eteenpäin esimerkiksi ulosteen tai suukontaktin kautta.

Monet terveet aikuiset kuitenkin selviävät tautien lievemmistä muodoista, muutaman päivän kestävillä, flunssan kaltaisilla oireilla. Taudit saattavat kuitenkin olla erittäin vaarallisia lapsille, vanhuksille ja ihmisille joilla on heikko immuunijärjestelmä.

Maan pilaantuminen

Maa-aluetta sanotaan pilaantuneeksi, jos siihen on ihmisen toimintojen seurauksena joutunut haitallisia aineita niin, että ne aiheuttavat vaaraa terveydelle tai luonnolle. Maaperää voidaan epäillä pilaantuneeksi, jos siinä on poikkeuksellista hajua tai väriä tai paljon jätteitä.

Jos epäilet maaperän olevan pilaantunut, ota yhteys ympäristökeskuksen maaperävalvontaan.

Pilaantuneen maaperän tutkiminen

Maaperän pilaantuneisuuden laatu ja laajuus selvitetään maanäytteiden avulla. Maaperän pilaantuneisuuden tutkiminen ja pilaantuneen maaperän kunnostus tulevat useimmiten ajankohtaisiksi, kun alueita kaavoitetaan uuteen käyttöön tai niille ryhdytään rakentamaan.

Tällöin arvioidaan myös alueen alustava kunnostustarve ja kunnostuksen kustannukset niin, että niihin osataan varautua rakentamisvaiheessa. Alueiden toteutussuunnittelun yhteydessä selvityksiä ja kunnostussuunnitelmia yleensä tarkennetaan.

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen

Pilaantuneen maaperän kunnostamisesta vastaa ensisijaisesti pilaaja, toissijaisesti alueen haltija ja viime kädessä kunta. Monet maaperän pilaantumistapaukset ovat vanhoja, ja jos pilaajaa ei voida osoittaa, jää kunnostus usein kunnan huolehdittavaksi.

Maaperän kunnostamiseen tehdään ilmoitus ympäristökeskukselle tai ympäristölupahakemus kotipaikkakunnan ympäristölautakunnalle.

Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteet asetetaan yleensä riskinarvion perusteella, jolloin selvitetään kohdekohtaisesti eri aineiden kulkeutumis- ja altistusmahdollisuudet. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on valtioneuvoston asetus (Finlex).

Pilaantunut maaperä voidaan kunnostaa poistamalla maata tai siinä olevaa haitta-ainetta, mutta haitta-aineen liikkuminen voidaan myös estää eristämällä, tai se voidaan muuttaa haitattomaan muotoon. Poistettu pilaantunut maa-aines voidaan esim. kompostoida, pestä, polttaa tai sijoittaa turvallisesti. Lievästi pilaantuneita maita voidaan käyttää hyödyksi myös kaatopaikoilla jätteiden peittomaana.

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Ympäristöministeriö on perustanut paikkatietopohjaisen maaperän tilan tietojärjestelmän (Ympäristöhallinto). Tietojärjestelmään kerätään tiedot kaikista niistä kohteista, joissa on ollut tai on edelleen sellaista toimintaa, joka aiheuttaa pilaantumisriskin maaperään. Myös kunnostetut alueet merkitään järjestelmään.

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus: Maaperän pilaantuminen

Öljy- ja kemikaalipäästöt

Itämeri on MARPOL-yleissopimuksen I liitteen mukaan erityisalue, jossa öljypäästöt on kielletty. Laittomat öljypäästöt ovat selvästi vähentyneet, mutta niitä esiintyy edelleen, ja ne aiheuttavat harmia koko vesipatsaan eliöstölle.

Erityisesti öljystä kärsivät linnut ja merinisäkkäät, joiden höyhenten ja turkin lämmöneristyskyvyn öljy turmelee. Esimerkiksi Itämeren allipopulaation on arveltu vähentyneen merkittävästi jatkuvien pienten öljypäästöjen seurauksena.

Öljyvahingosta ilmoittaminen

Merellä tapahtuneesta tai havaitusta ympäristövahingosta tulee ilmoittaa meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle, hätäkeskukselle tai VTS-keskukselle. Nämä ilmoittavat tilanteesta edelleen Suomen ympäristökeskuksen päivystäjälle.

Lähde: Trafi: Öljypäästöt

Ongelmajätteet eli vaaralliset jätteet

Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on vaaraominaisuus; palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus.

Vaaralliset jätteet ovat ihmiselle tai luonnolle pieninäkin määrinä vaarallisia, haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Ne pitää aina lajitella erikseen muusta jätteestä. Erityyppisiä vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai kaatopaikkajätteeseen. Hyötyjätteiden seassa olevat vaaralliset jätteet estävät jätteen hyödyntämisen. Lisätietoa vaarallisista jätteistä saat vaarallinenjate.fi -palvelusta.

Vaaralliset jätteet kannattaa säilyttää aina alkuperäispakkauksessaan. Mikäli pakkaus vaihdetaan, on tärkeää laittaa pakkaukseen sisällöstä kertova merkintä. Turvallisuuden kannalta on aina tärkeää tietää, mitä pakkaus sisältää.

Kyseessä on aina vaarallinen jäte, kun pakkauksessa on oranssi varoitusneliö tai uusi merkki, punareunainen neliö (uusien merkkien siirtymäaika 1.6.2015 saakka). Vaarallisesta jätteestä kertoo myös yliviivatut roska-astian kuvat, sekä EU:n vaarallisen jätteen merkki.

Vaarallinen jäte tulee toimittaa keräykseen. Kotitalouksien vaarallisten jätteiden vastaanotto on maksutonta lukuun ottamatta asbestijätettä.

Tavallisimpia kodin vaarallisia jätteitä ovat:

• jäteöljyt ja öljynsuodattimet (vaarallisten jätteiden konttiin saa viedä kerralla enintään 20 litraa öljyä, isommat erät tulee toimittaa suoraan Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen)
• akut
• paristot, nappiparistot ja pienoisakut (palauta paristoja myyviin liikkeisiin)
• loisteputki- ja energiansäästölamput (palauta sähkö- ja elektroniikkaromun keräyspisteeseen)
• moottoriajoneuvojen nesteet
• maalit, lakat ja puunsuojakemikaalit
• liimat ja eristemassat
• hartsit, kitit ja tasoitteet
• liuottimet ja ohenteet
• väkevät pesuaineet pakkauksineen
• hapot ja emäkset
• painekyllästetty puu
• torjunta-aineet
• lääkkeet ja elohopeakuumemittarit (palauta apteekkiin)
• uudenvuodentinat
• asbesti

Lähde: Vaarallinen jäte -palvelu